VKS:2013:4 Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

YLEINEN OHJE
VKS:2013:4
Dnro 14/31/13
12.6.2013
Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi
Kumoaa VKS:2008:2

1 Ohjeen tausta ja tarkoitus

Tämän ohjeen tavoitteena on edistää esitutkintaviranomaisten - poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Puolustusvoimien - sekä syyttäjän yhteistyötä rikosasian esitutkinnassa eli esitutkintayhteistyötä määrittelemällä uuden, 1.1.2014 voimaan tulevan esitutkintalain (805/2011) 5 luvun 1 §:ään perustuvan ilmoitusmenettelyn sisältö ja velvoitteet. Tällaiseen ilmoitusmenettelyyn on perusteltua ryhtyä jo ennen sanotun lain voimaantuloa.

Toimiva ilmoitusmenettely on tärkeä osa esitutkintayhteistyötä, koska se on perusta kaikille myöhemmille toimenpiteille. Vastuu ilmoitusmenettelyn toimivuudesta on sekä esitutkintaviranomaisen että syyttäjälaitoksen henkilöstöllä.

Ohjeen sisältö perustuu poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen asettaman esitutkintayhteistyöryhmän 30.11.2012 luovuttamaan loppuraporttiin sekä vastauksiin, jotka saatiin syyttäjänvirastoille, poliisille, Rajavartiolaitokselle, Tullille ja Puolustusvoimille lähetettyyn sähköpostikyselyyn.

Ohje annetaan asiallisesti samansisältöisenä poliisihallinnossa, Rajavartiolaitoksessa, Tullissa, Puolustusvoimissa ja syyttäjälaitoksessa.

2 Ilmoitettavat rikosasiat

ETL 5 luvun 1 §:n mukainen ilmoitus tulee tehdä seuraavista tutkittavista rikosasioista:

1. Tutkittavassa rikoksessa epäiltynä on poliisimies, eikä asiaa käsitellä rikesakko- tai rangaistusmääräysasiana (ks. tarkemmin jakson 3 lopussa).

2. Tutkittavan rikoksen vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta vankeutta tai enemmän.

3. Tutkittavaan rikokseen tulee todennäköisesti liittymään epäillyn vangitseminen, matkustuskielto tai vakuustakavarikko, tai takavarikon voimassaolo on päättymässä.

4. Tutkittavaan rikokseen liittyy virantoimituksesta pidättäminen.

5. Tutkittavaan rikokseen liittyy lapseen kohdistunut, vähäistä vakavampi väkivaltarikos, seksuaalirikos tai muu lapsen oikeuksia merkittävästi loukkaava rikos.

6. Tutkittava rikoskokonaisuus sisältää lukuisia eri asianomistajiin kohdistuneita tekoja tai useita eri tekijöitä (esim. omaisuus- tai petosrikossarjat), ja niiden yhdessä käsittely syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa edistää asian selvittämistä tai yhteisen rangaistuksen määräämistä, tai esitutkintayhteistyö on tarpeen tutkintatoimenpiteiden tai esitutkinta-aineiston yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

7. Tutkittavassa rikoskokonaisuudessa on syytä esitutkinnan rajoittamiseen.

8. Tutkittava rikos on osa järjestäytynyttä rikollisuutta.

9. Tutkittava rikos on tyypiltään uusi tai harvinainen, tai siihen liittyy harkinnanvaraisia oikeudellisia kysymyksiä.

10. Tutkittavan rikoksen oikeuspaikka on epäselvä tai harkinnanvarainen.

11. Tutkittavan rikoksen syyteoikeuteen liittyy erityisiä kysymyksiä (esim. julkaistun viestin sisältöön perustuva, yleisen syytteen alainen rikos, jossa yksinomainen syyteoikeus on valtakunnansyyttäjällä).

12. Tutkittavan rikoksen syyteoikeus on vanhenemassa.

13. Tutkittavaan rikokseen liittyy syyttäjähaasteen antaminen tai muita syyttäjän erityisiä toimenpiteitä (ellei esitutkintaviranomainen ole jo muulla tavoin ollut syyttäjään yhteydessä), tai siihen liittyy asian käsitteleminen ns. nopeutetussa oikeudenkäyntimenettelyssä.

14. Tutkittava rikos saattaa herättää yhteiskunnallista mielenkiintoa.

15. Tutkittavana olevaan rikokseen liittyy kansainvälinen oikeusapupyyntö, eurooppalainen pidätysmääräys tms. kansainvälinen liityntä.

16. Tutkittavan rikoksen esitutkintaan sisältyy pääkäsittelyä korvaavia toimenpiteitä.

17. Tutkittavan rikoksen tutkinnan yhteydessä tehty kotietsintä on saatettu tuomioistuimen tutkittavaksi.

18. Esitutkintaviranomainen pitää ilmoitusta muusta syystä tarpeellisena.

19. Kyseessä on asia, josta syyttäjänvirasto on erikseen pyytänyt ilmoittamaan.

3 Ilmoitusmenettely

Ilmoitusmenettely rakentuu muiden kuin Puolustusvoimien osalta tällä hetkellä teknisesti PATJA- ja Sakari-järjestelmien käytön varaan. Järjestelmäeroavuuksien takia Puolustusvoimien ilmoitukset tehdään tällä hetkellä henkilökohtaisesti. Uusien järjestelmien käyttöönoton myötä kaikkien osapuolten ilmoitusmenettely tulee liittymään Vitja- ja Aipa-järjestelmiin. Menettelyä täydentää asianomaisten henkilökohtainen ja muu yhteydenpito.

Erittäin painavien tutkinnallisten syiden tai teknisten häiriöiden vallitessa voidaan ilmoitus pääsäännöstä poiketen tehdä ensin vain henkilökohtaisesti.

Esitutkintaviranomainen luokittelee jokaisen ilmoitettavan asian A- tai B-ilmoitukseksi sen mukaan, edellyttääkö asia syyttäjän reagointia (A) vai ei (B). PATJAn "Ilmoitus syyttäjälle" -näytön lisätietoihin tehdään merkintä tästä luokasta ja ilmoituksen em. perusteesta tai perusteista (1-18). Syyttäjän konsultointia edellyttävistä asioista (A-luokka) on lisäksi merkittävä, mihin erityiseen seikkaan syyttäjän halutaan ottavan kantaa. Lisätietoihin tehdään merkintä siitä, edellyttääkö asia syyttäjältä välittömiä toimia.

Ilmoitus on tehtävä siinä vaiheessa, kun esitutkintaviranomainen on selvittänyt rikosepäilyyn liittyvät seikat esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ja tehnyt päätöksen siitä, että asiassa on syytä epäillä rikosta, sekä siitä, että esitutkinta on toimitettava. Valtakunnansyyttäjän syytemääräystä edellyttävissä asioissa ilmoitus on kuitenkin tehtävä jo silloin, kun edellä mainitut rikosepäilyyn liittyvät seikat on selvitetty (esitutkintalaki 3 luku 8 §).

Ilmoitukseen liitetään esitutkintaviranomaiselle saapunut tutkintapyyntö tai muu selvitys, johon rikosilmoitus perustuu.

Ilmoitukseen liitetään myös alustava tutkintasuunnitelma. Pakottavassa kiiretilanteessa tai muun painavan syyn vuoksi alustava tutkintasuunnitelma toimittaa vasta ilmoituksen tekemisen jälkeen, elleivät tutkinnanjohtaja ja syyttäjä asiasta keskusteltuaan muuta sovi. Tutkintasuunnitelmaa edellyttävää rikosta koskevaan ilmoitukseen on liitettävä tavoitteellinen tutkinta-aikataulu.

Esitutkintaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava Valtakunnansyyttäjänvirastoon asiasta, jossa tulee arvioida, onko poliisimiestä syytä epäillä rikoksesta, jos asiaa ei käsitellä rikesakko- tai rangaistusmääräysasiana. Kun esitutkinta aloitetaan asiassa, jossa poliisimiestä epäillään rikoksesta, tutkinnanjohtajan on ilmoitettava asiasta siihen syyttäjänvirastoon, jossa mahdollinen syyteharkinta tehtäisiin. Tarkemmat menettelyohjeet ilmoittamisesta annetaan erillisessä, poliisirikoksia koskevassa ohjeistuksessa.

4 Syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjänvirastossa ennakkoilmoitetulle asialle määrätään syyttäjä viipymättä joko suoraan työ- tai juttujakoasiakirjan mukaisesti tai juttujaosta vastaavan henkilön määräyksestä.

A-luokan ennakkoilmoituksen johdosta syyttäjä tai sihteeri ilmoittaa viipymättä tutkinnanjohtajalle puhelimitse tai sähköpostilla ao. syyttäjän nimen ja kirjaa ilmoituksestaan merkinnän tietojärjestelmään.

Syyttäjän tulee perehtyä ilmoitukseen liitteineen ja tutkinnanjohtajan erityiskysymyksiin sekä ottaa viipymättä yhteyttä tutkinnanjohtajaan.

Syyttäjä kirjaa järjestelmään merkinnän yhteydenotostaan ja toimenpiteidensä pääsisällön.

B-luokan ennakkoilmoituksen johdosta syyttäjä ottaa yhteyttä tutkinnanjohtajaan, jos ennakkoilmoituksen sisältö hänen arvionsa mukaan sitä joltain osin edellyttää. Yhteydenotto tulee tehdä viipymättä. Näissä tapauksissa järjestelmään kirjataan samat tiedot kuin edellä.

Ilmoitusten luokittelu A- ja B-ilmoituksiin ei vaikuta muuhun kuin ensimmäisen yhteydenoton kiireellisyyteen. Tutkinnan aikana yhteistyö esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän välillä tehdään asian laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla riippumatta siitä, onko asiasta alun perin tehty A- vai B-ilmoitus.

5 Yhteistyön edistäminen

Syyttäjänvirastojen tulee paikallisilla tai alueellisilla neuvotteluilla ja muilla hallinnollisen esitutkintayhteistyön keinoilla seurata ja edistää ilmoitusmenettelyn ja muun esitutkintayhteistyön toimivuutta.

6 Ohjeen voimaantulosta

Tämä ohje tulee voimaan 1.1.2014. Tällöin tuleevat voimaan myös ne esitutkintalain (805/2011) säännökset, joihin ohjeessa viitataan. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että ohjeen tarkoittamaa menettelyä ryhdytään noudattamaan jo ennen sen voimaantuloa.

7 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan Valtakunnansyyttäjänviraston virastopostiin vksv(at)oikeus.fi.


Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen

Valtionsyyttäjä Mika Illman


Jakelu

Syyttäjänvirastot
Oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto

Tiedoksi

Poliisihallitus
Rajavartiolaitos
Tulli
Pääesikunta

VKS:2013:4 (pdf, 0.1 Mt)
 
Julkaistu 7.1.2014