VKS:2017:1 Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta syyteasioita koskevia tehtäviä varten

YLEINEN OHJE VKS:2017:1
Dnro 1/31/17
Annettu 20.1.2017
Voimassa 28.4.2017 - toistaiseksi
Kumoaa VKS:2002:4

1 Ohjeen soveltamisala

Tämä ohje koskee syyttäjien valtakunnallista varallaoloa virastoajan (arkisin 08.00 – 16.15) ulkopuolisina aikoina rikosasioiden käsittelyyn liittyvien välttämättömien ja kiireellisten syyttäjäntehtävien hoitamista varten (jäljempänä yleisvarallaolo).

Yleisvarallaolo koskee myös valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen toimivaltaan kuuluviin rikosasioihin, kuten terrorismirikoksiin liittyviä syyttäjäntehtäviä. Niitä koskevissa asioissa voidaan virastoajan ulkopuolella ottaa yhteyttä tämän ohjeen mukaista yleisvarallaoloa hoitavaan syyttäjään, joka välittää yhteydenottopyynnön valtakunnansyyttäjälle tai apulaisvaltakunnansyyttäjälle siitä erikseen annetun ohjeistuksen mukaisesti.

Tämä ohje ei koske poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien varallaoloa, jota koskevat ohjeet sisältyvät poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa koskevaan valtakunnansyyttäjän yleiseen ohjeeseen VKS:2016:1, eikä myöskään Suomen Eurojust-osaston tehtävistä huolehtivien syyttäjien varallaoloa.

2 Yleistä

Syyttäjälle kuuluvista rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä huolehditaan lähtökohtaisesti virastoaikana niiden itsenäisten ja riippumattomien syyttäjien toimesta, jotka on määrätty hoitamaan kutakin asiaa alueellisen taikka muun työnjaon perusteella. Välttämättömät ja kiireelliset syyttäjäntehtävät on kuitenkin pystyttävä hoitamaan myös virastoajan ulkopuolisena aikana tapauksissa, joissa asiaa hoitamaan määrätty syyttäjä ei ole tavoitettavissa tai asiaa ei ole vielä määrätty kenenkään syyttäjän hoidettavaksi.

Tarve syyttäjän toimivaltaan kuuluvien tehtävien suorittamiseen virastoajan ulkopuolella voi liittyä monenlaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi rikosvastuun toteuttamiselta vaadittava joutuisuus ja taloudellisuus voivat edellyttää, että vaikeasti tavoitettavan henkilön tekemäksi epäiltyä rikosta koskeva syyteharkinta suoritetaan ja syyte pannaan vireille syyttäjän antamalla haasteella välittömästi epäillyn ollessa vielä läsnä esitutkintaviranomaisen luona. Vastaavasti voi syyttäjällä jo vireillä olevassa asiassa ilmetä virastoajan ulkopuolella välttämätön tarve esimerkiksi pakkokeinoihin tai kansainväliseen oikeusapuun liittyviin syyttäjän kiireellisiin toimenpiteisiin.

Syyttäjien yleisvarallaolo kiireellisten ja välttämättömien syyttäjäntehtävien hoitamista varten järjestetään tämän ohjeen mukaisesti syyttäjälaitoksesta annetun lain 27 § 1 momentin nojalla. Lainkohdan mukaan valtakunnansyyttäjä voi järjestää syyttäjien varallaolon tarkoituksenmukaisella tavalla.

Voimassa olevassa syyttäjälaitoksesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu syyttäjän itsenäinen ja riippumaton vastuu hänelle määrättyjen rikosasioiden käsittelystä ulottuu lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen mukaan syyteharkinnan ja oikeudenkäynnin lisäksi myös niihin päätöksiin, joihin syyttäjällä on toimivalta käsiteltäväkseen määrätyn asian esitutkinnassa (HE 286/2010, s. 18). Sen vuoksi varalla oleva syyttäjä ei voi tehdä syyttäjän toimivaltaa edellyttäviä päätöksiä toisen syyttäjän hoidettavaksi jaetussa asiassa sen missään käsittelyvaiheessa. Tämä on otettava huomioon jäljempänä annettuja ohjeita sovellettaessa. Varalla olevan syyttäjän tulee kuitenkin antaa toisen syyttäjän käsiteltävänä olevassa asiassa yleisluontoisia menettelyohjeita esitutkintaviranomaiselle. Syyttäjälaitoksesta annettuun lakiin ollaan valmistelemassa muutosta, jolla varalla oleville syyttäjille annetaan toimivalta suorittaa varallaoloaikana kiireellisiä syyttäjäntehtäviä toisen syyttäjän käsiteltävänä olevassa asiassa.

3 Yleisvarallaolo

3.1 Varalla olevat syyttäjät, varallaoloaika ja varallaolon järjestelyt

Valtakunnansyyttäjä määrää yleisvarallaolosta huolehtimaan tarvittavan määrän syyttäjiä, joilla on tehtävän hoitamiseen riittävät valmiudet. Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii viikon pituisten varallaolovuorojen jakamisesta syyttäjille sekä vuorolistan ylläpidosta ja jakelusta asianomaisille tahoille. Voimassa oleva vuorolista on myös nähtävillä syyttäjälaitoksen intranetissä (Syyttäjän työ > päivystys > haaste- ja pakkokeinopäivystys > haaste- ja pakkokeinot / päivystysvuorot )

Yleisvarallaoloa hoitavan syyttäjän varallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16.15 ja päättyy seuraavan viikon perjantaina klo 08.00. Varallaolo-aika on varallaolovuoron aikainen virastoajan ulkopuolinen aika lukuun ottamatta klo 00.00 - 08.00 välistä aikaa tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina. Arkipäivälle sattuvan pyhäpäivän yhteydessä varallaoloaika kuitenkin alkaa jo pyhäpäivän aamuna klo 00.00 ja jatkuu pyhäpäivää seuraavan arkipäivän aamuun klo 08.00 asti.

Syyttäjä voi poiketa vuorolistan mukaisesta varallaolojärjestyksestä loman, sairauden tai muun esteen sattuessa sopimalla vuoron vaihtamisesta toisen samalla vuorolistalla varallaoloon määrätyn syyttäjän kanssa. Muista vuorolistaan tehtävistä muutoksista kuin syyttäjien keskinäisistä varallaolovuorojen vaihdoista päättää Valtakunnansyyttäjänvirasto.

Varallaolovuorojen vaihdoista syyttäjien kesken sekä tarpeesta tehdä Valtakunnansyyttäjänviraston toimesta muita muutoksia vuorolistaan on ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Valtakunnansyyttäjänvirastolle.

Varalla olevan syyttäjän on oltava varallaoloaikana tavoitettavissa puhelimella valtakunnallisessa päivystysnumerossa sekä sähköpostilla omassa, vuorolistassa ilmoitetussa virkasähköpostiosoitteessaan. Varallaolijan on myös huolehdittava valmiudestaan päästä viivytyksettä käyttämään syyttäjän työvälineisiin kuuluvia tietojärjestelmiä, koska varallaoloaikana hoidettavaksi tulevat asiat voivat vaatia myös niissä tehtäviä toimenpiteitä.

Varallaolovuoronsa päättävän syyttäjän on soittamalla seuraavalle varalla olevalle syyttäjälle tai muulla tavalla varmistauduttava siitä, että tämä on varallaolovuoronsa alettua tavoitettavissa päivystysnumerosta.

3.2 Varalla olevan syyttäjän tehtävät

Syyttäjien valtakunnallisen yleisvarallaolon tarkoituksena on varmistaa kiireellisten ja välttämättömien syyttäjäntehtävien hoitaminen virastoajan ulkopuolisina aikoina. Kiireellisiä ja välttämättömiä ovat tehtävät, joiden siirtäminen virastoaikana säännönmukaisessa järjestyksessä hoidettavaksi ei ole mahdollista, taikka olisi omiaan aiheuttamaan asian käsittelylle huomattavaa ylimääräistä viivytystä, suuria lisäkustannuksia tai muuta merkittävää haittaa.

Varalla olevan syyttäjän on sen vuoksi hoidettava varallaoloaikanaan kaikenlaisia syyttäjän toimivaltaan kuuluvia tehtäviä, mikäli niiden kiireellisyys ja välttämättömyys sitä edellyttävät. Tyypillisesti voi varalla olevan syyttäjän suoritettavaksi tulla esimerkiksi esitutkintayhteistyöhön, ulkomailla tehdyn rikoksen esitutkinnan aloittamisesta päättämiseen, pakkokeinoihin, syytteen vireille panoon syyttäjän haasteella sekä kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä syyttäjän toimivaltaan kuuluvia tehtäviä.

Valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen syyteharkintavaltaan kuuluviin asioihin liittyvistä varalla olevan syyttäjän tehtävistä on lausuttu edellä kohdassa 1.

Kysymys tehtävän suorittamisen kiireellisyydestä ja välttämättömyydestä on ratkaistava tapauskohtaisesti tehtävässä kokonaisarvioinnissa. Siinä otetaan huomioon hyödyt ja haitat, joita tehtävän suorittamiseen varallaoloaikana tai vastaavasti lykkäämiseen virastoaikana suoritettavaksi liittyy.

Varalla olevan syyttäjän varallaoloaikana hoidettavakseen ottaman kiireellisen ja välttämättömän tehtävän asianmukaisesta suorittamisesta tulee huolehtia, vaikka se edellyttäisi työskentelyn jatkamista sellaisena virastoajan ulkopuolisena aikana, joka ei ole edellä kohdassa 3.1 määriteltyä varallaoloaikaa.

Valtakunnallisen yleisvarallaolon tarkoituksena ei ole siirtää varalla olevien syyttäjien hoidettaviksi tehtäviä, jotka voidaan ilman merkittävää haittaa hoitaa virastoaikana säännönmukaisessa järjestyksessä määräytyvien syyttäjien toimesta.

Varalla olevan syyttäjän tehtäviä suoritettaessa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava kutakin asiaa koskevia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita samalla tavalla kuin säännönmukaisessa syyttäjäntoiminnassa. Varallaoloaikana käsiteltäviin asioihin voi kuitenkin liittyä erityispiirteitä, minkä vuoksi seuraavassa esitetään joitakin varalla olevien syyttäjien hoidettavaksi tyypillisesti tuleviin asioihin liittyviä näkökohtia.

3.2.1 Esitutkintayhteistyö

Yhden kosketuksen periaatteella hoidettavassa asiassa, jossa varalla oleva syyttäjä suorittaa syyteharkinnan ja panee tarvittaessa jutun vireille syyttäjän haasteella epäillyn ollessa vielä läsnä esitutkintaviranomaisessa, kuuluu vastuu esitutkinnan riittävyyden ja asianmukaisuuden varmistamisesta varalla olevalle syyttäjälle. Syyttäjällä, joka huolehtii syytteen ajamisesta varalla olevan syyttäjän vireille panemassa jutussa, ei välttämättä ole edellytyksiä esitutkinta-aineistossa mahdollisten olevien virheiden ja puutteiden korjaamiseen.

Kun lisäksi otetaan huomioon, että varalla olevien syyttäjien antamilla haasteilla vireille pannut asiat käsitellään tuomioistuimessa yleensä vastaajan ollessa poissa ja tavoittamattomissa, korostuu varalla olevan syyttäjän vastuu esitutkinnan ja syyteharkinnan laadusta.

Varalla olevan syyttäjän saatua esitutkintaviranomaiselta tiedon asiasta, joka on mahdollisesti käsiteltävissä yhden kosketuksen periaatteella, on syyttäjän arvioitava, voidaanko juttu panna vireille välittömästi syyttäjän antamalla haasteella. Syyttäjän on annettava asian edellyttämät ohjeet esitutkinnan suorittamista ja aineiston syyttäjälle toimittamista varten ja sovittava esitutkintaviranomaisen kanssa syyttäjän haasteen antamiseen liittyvistä järjestelyistä.

Esitutkintaviranomaisen pyytäessä varalla olevalta syyttäjältä toimenpiteitä tai kannanottoja, tulee varalla olevan syyttäjän osana esitutkintayhteistyötä selvittää, onko kysymyksessä olevalle jutulle jo määrätty säännönmukainen syyttäjä. Mikäli varalla olevan syyttäjän on välttämätöntä suorittaa toisen syyttäjän käsiteltäväksi jaetussa asiassa toimenpiteitä, on niistä ilmoitettava viimeksi mainitulle syyttäjälle viivytyksettä.

3.2.2 Syytteen vireillepano syyttäjän antamalla haasteella

Syytteen vireillepanoa varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella käytetään ensisijaisesti asioissa, joissa se on edellä kohdassa 3.2 tarkoitetulla tavalla kiireellistä ja välttämätöntä.

Siten esimerkiksi esitutkintaviranomaisen kiinni ottaman henkilön tekemäksi epäiltyä rikosta koskevan syyteharkinnan suorittaminen ja syyttäjän haasteen antaminen välittömästi voi olla tarpeen, jos on kysymys maasta poistumassa olevasta tai muuten vaikeasti tavoitettavasta henkilöstä, jota ei ole aihetta pidättää tai vangita. Sen sijaan, jos epäillyn tiedetään olevan myöhemmin normaalisti tavoitettavissa, ei jutun välitön vireillepano syyttäjän haasteella ole yleensä välttämätöntä.

Varalla oleva syyttäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan suorittaa varallaoloaikana syyteharkinnan ja antaa haasteen myös muussa kuin tässä ohjeessa tarkoitetussa kiireellisessä asiassa, jos katsoo sen olevan tarkoituksenmukaista.

Valtakunnansyyttäjänvirasto ylläpitää syyttäjälaitoksen intranetissä tiedostoa, josta käyvät ilmi kunkin käräjäoikeuden määräämät syyttäjän haasteella vireille pantavien asioiden käsittelypäivät, istuntopaikat ja muut syyttäjän haasteen yhteydessä huomioon otettavat tuomioistuinten antamat ohjeet ja määräykset (Syyttäjän työ > päivystys > haaste- ja pakkokeinopäivystys > haastepäivät 2017)

Syyttäjän haasteella vireille pantavaa asiaa valmistellessaan tulee varalla olevan syyttäjän suorittaa normaalit kirjaamistoimet sekä syyteharkinnan edellyttämät toimenpiteet.

Syyttäjä laatii haastehakemuksen ja huolehtii sen välittömästä tiedoksi antamisesta. Syyttäjän haasteen antamisessa noudatettavasta menettelystä on säädetty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 19 §:ssä ja siinä viitatuissa lainkohdissa. Syyttäjän haasteen tiedoksi antaminen yhden kosketuksen menettelyllä hoidettavassa asiassa on yleensä tarkoituksenmukaisinta antaa esitutkintaviranomaisen tiedoksiantoon oikeutetun virkamiehen tehtäväksi.

Haasteen antaneen syyttäjän on huolehdittava siitä, että jutun käsittelevä tuomioistuin ja syytettä siellä ajava syyttäjä saavat kaikki asian käsittelemisessä tarvitsemansa tiedot ja asiakirjat.

Tuomioistuin saa tiedon syyttäjän haasteella vireille pannusta asiasta, kun varalla oleva syyttäjä haasteen tiedoksiannon jälkeen vapauttaa jutun Sakari-järjestelmässä syytteen käsittelevälle käräjäoikeudelle. Haasteen antaneen syyttäjän on huolehdittava siitä, että haastehakemukseen tavanomaisesti kuuluvien tietojen kuten vastaajan vapaudenmenetysajan lisäksi tuomioistuimelle välittyvät esimerkiksi KO-info -sivulle kirjattuina tiedot myös

  • jutun vireillepanosta varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella,
  • vastaajan haasteen tiedoksiannosta,
  • käsittelypäivästä ja mahdollisesti määrätystä kellonajasta, jolle juttu on haastettu,
  • käräjäoikeuden istuntopaikasta, johon juttu on haastettu,
  • asianomistajasta, jolla on vaatimuksia, joita syyttäjä ei aja,
  • siitä, onko asianomistajalle, jolla ei ole vaatimuksia, ilmoitettu asian käsittelyajankohdasta,
  • haasteen varallaoloaikana antaneen syyttäjän virkapaikasta ja yhteystiedoista, sekä
  • syyttäjäyksiköstä, jonka määräämä syyttäjä huolehtii syytteen ajamisesta.

Jos varalla oleva haasteen antanut syyttäjä on toisesta yksiköstä kuin syytettä ajava syyttäjä, ei viimeksi mainittu syyttäjä saa tietoa vireille pannusta asiasta Sakari-järjestelmän kautta. Haasteen antaneen syyttäjän on sen vuoksi toimitettava viivytyksettä haasteasiakirjat ja muu tarvittava aineisto syytteen ajavan syyttäjän yksikköön ilmoituksin jutun vireillepanosta syyttäjän haasteella. Samalla asia merkitään keskeytykseen haasteen antaneen yksikön Sakarissa. Syytettä ajava yksikkö huolehtii asiakirjojen toimittamisesta tuomioistuimelle.

Koska varalla olevan syyttäjän antamalla haasteella vireille pantu syyteasia kirjautuu haasteen antaneen syyttäjän yksikön Sakariin syyttäjän asiana, ei juttua voi kirjata asiaksi syytteen ajavan yksikön Sakariin. Sen vuoksi juttu kirjataan syytteen ajavan yksikön Sakariin ETL-ennakkoilmoituksena. Oikeudenkäynnin päätyttyä syytteen ajaneen yksikön Sakarissa oleva ennakkoilmoitus finalisoidaan, ja haasteen antaneen yksikön Sakarissa keskeytyksessä oleva asia arkistoidaan normaalisti.

Haasteen antaneen syyttäjän on varmistuttava siitä, että esitutkintaviranomainen toimittaa esitutkintapöytäkirjan syytteen ajavan syyttäjän yksikköön ja että myös asian käsittelyä koskevat tiedot, joita tuomioistuin voi virheellisesti toimittaa haasteen antaneelle syyttäjälle, toimitetaan syytteen ajavaan yksikköön. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat tulee toimittaa syytteen ajavaan yksikköön.

Toisen yksikön syyttäjän vireille paneman syytteen ajavan syyttäjän on puolestaan huolehdittava siitä, että haasteen antaneen syyttäjän yksikkö saa tiedon jutun käsittelyn päättymisestä asian arkistointia varten.

3.2.3 Kansainväliset asiat

Rikosasioiden käsittelyyn liittyvien syyttäjäntehtävien hoitamista varten varalla olevien syyttäjien tehtäviin ei kuulu syyttäjälaitoksen yleisestä kansainvälisestä yhteydenpidosta huolehtiminen. Varalla olevan syyttäjän hoidettavaksi tuleva asia voi kuitenkin edellyttää välittömiä kansainvälisiä toimenpiteitä, joista varalla olevan syyttäjän tulee huolehtia, ellei niiden siirtäminen asian säännönmukaisen syyttäjän hoidettavaksi virastoaikana ole tarkoituksenmukaisempaa.

Varalla olevan syyttäjän kiireellisesti hoidettavaksi voi tulla esimerkiksi eurooppalaisen tai pohjoismaisen pidätysmääräyksen antamista tai täytäntöön panemista, omaisuuden tai todistusaineiston jäädytyspäätöksen tekemistä taikka, sen jälkeen kun eurooppalaista tutkintamääräystä koskeva menettelyn on tullut voimaan, tutkintamääräyksen vahvistamista koskevia asioita.

Valtakunnansyyttäjänvirasto ylläpitää syyttäjien kansainvälisiä toimenpiteitä koskevia ohjeita syyttäjälaitoksen intranetin KV-asiat -osastossa.

Ks. varalla olevan syyttäjän toimivaltaa toisen syyttäjän hoidettavaksi määrätyssä asiassa koskeva huomautus tämän ohjeen kohdassa 2.

3.2.4 Tietoturvallisuus

Varalla olevan syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välillä esitutkintayhteistyön, syyteharkinnan ja syyttäjän haasteen antamisen yhteydessä lähetettävät tiedot ovat yleensä salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 § 1 momentin 3-kohdan nojalla. Lähetettävään aineistoon voi tapauskohtaisesti sisältyä myös muiden salassapitoperusteiden alaisia tietoja.

Salassa pidettävää aineistoa sähköpostilla lähetettäessä tulee käyttää turvapostia, jonka käyttöohjeet löytyvät intranetistä:

Etusivu > Turvallisuus > Tietoturvallisuus > Tietoturvallisuusohjeita > TT11. Sähköposti > T11.1 Turvapostin lähettäminen

4 Varallaolokorvaus

Yleisvarallaolosta ja sen aikana suoritetuista toimenpiteistä maksetaan varalla olevalle syyttäjälle Valtakunnansyyttäjänviraston antaman päätöksen mukaiset palkkiot ja korvaukset.

5 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan Valtakunnansyyttäjänviraston virastopostiin vksv(at)oikeus.fi.


Valtakunnansyyttäjä
Matti Nissinen

Valtionsyyttäjä
Jukka Rappe


VKS:2017:1 Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta syyteasioita koskevia tehtäviä varten.pdf (pdf, 0.33 Mt)
 
Julkaistu 24.8.2017