VKS:2015:1 Eräät oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen tietoon saatettavat asiat

YLEINEN OHJE
VKS:2015:1
Dnro 22/31/14
23.1.2015
Voimassa 1.2.2015 - toistaiseksi
Kumoaa VKS:2000:6, Dnro 15/31/00

1 Tuomareiden epäillyt virkarikokset

Suomen perustuslain (731/1999) 110 §:n 1 momentin ja syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 5 §:n nojalla syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa päättää erityissyyttäjänä toimiva oikeuskansleri tai oikeusasiamies. Muilla syyttäjillä ei siis ole syyteharkintavaltaa epäillyissä tuomareiden virkarikosasioissa.

Oikeuskansleri on pyytänyt esitutkintaviranomaisia ilmoittamaan tuomarin virkatoimessa tekemäksi epäillystä rikoksesta oikeuskanslerinvirastoon. Valtakunnansyyttäjän, oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen kesken on sovittu, että myös syyttäjät tekevät ilmoituksen oikeuskanslerinvirastoon, jos sanotunlainen asia tai sellaista koskeva ilmoitus saapuu syyttäjälle.

On mahdollista, että tuomarin epäilty virkarikos liittyy asiaan, joka muuten on jo oikeusasiamiehen luona vireillä. Jos tämä seikka on yleisen syyttäjän tiedossa, ilmoitus tuomaria koskevasta virkarikosepäilystä on kuitenkin tehtävä oikeusasiamiehelle oikeuskanslerin sijasta.

Ilmoitus tehdään toimittamalla oikeuskanslerinvirastoon tai oikeusasiamiehen kansliaan kaikki ne tiedot ja asiakirjat, jotka asiasta ovat tulleet syyttäjälle.

2 Eräät muut oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaan kuuluvat asiat

Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan piiriin kuuluvat tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitavat. Perustuslain 110 §:n mukaan oikeuskansleri ja oikeusasiamies voivat määrätä syytteen nostettavaksi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa. Heidän syyteoikeutensa ei siis ole rajattu vain virkarikoksiin, vaan syyteoikeus määräytyy oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan kohteen mukaan.

Mainituissa muissa kuin tuomareita koskevissa asioissa oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on rinnakkainen syyteoikeus syyttäjien kanssa. Tällaisissa asioissa ylimpien laillisuusvalvojien ja syyttäjien välisissä suhteissa on noudatettu lähtökohtaisesti preventioperiaatetta: asian on käsitellyt ja ratkaissut se syyttäjä tai laillisuusvalvoja, jolle asia on ensiksi saapunut.

Jos syyttäjän käsiteltäväksi tulleen virkarikosasian tai muun yllä mainitun laillisuusvalvontaan kuuluvan asian asiakirjoista tai muuten ilmenee, että sama asia saattaa jo olla oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen käsiteltävänä, syyttäjän tulee olla yhteydessä asianomaiseen laillisuusvalvojaan sen selvittämiseksi, kumpi asian käsittelystä ja ratkaisemisesta huolehtii. Yhteydenpito on tarpeen myös silloin, jos sanotunlainen asia saattaa liittyä oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen jo ratkaisemaan asiaan.

Vastaavanlainen yhteydenpito on luonnollisesti tarpeen myös syyttäjien kesken silloin, kun syyttäjälle saapuva asia saattaa jo olla toisen samassa asiassa toimivaltaisen syyttäjän käsiteltävänä.

3 Asianajajien epäillyt rikosasiat

Oikeuskanslerin tehtäväksi on asianajajista annetussa laissa (496/1958) säädetty asianajajien toiminnan valvominen. Lain 6 §:n 3 momentin mukaan oikeuskanslerilla on oikeus panna vireille asianajajaa koskeva valvonta-asia, jos hän katsoo, että asianajaja laiminlyö velvollisuutensa. Oikeuskanslerilla on myös oikeus vaatia Suomen Asianajajaliiton hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin asianajajaa kohtaan, jos hän katsoo, ettei tällä ole oikeutta olla asianajajana.

Oikeuskanslerin valvontatehtävää varten syyttäjien on ilmoitettava oikeuskanslerille asianajajaa koskevasta syytteestä, tuomiosta sekä syyttämättäjättämispäätöksestä, jos epäilty rikos saattaa vaikuttaa hänen kelpoisuuteensa asianajajana tai alentaa asianajajakunnan arvoa. Sama ilmoitusvelvollisuus syyttäjällä koskee luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia (laissa 715/2011).

Tieto annetaan lähettämällä jäljennös syytteestä, tuomiosta tai syyttämättäjättämispäätöksestä oikeuskanslerinvirastoon.

Tämän ohjeen valmistelussa on kuultu valtioneuvoston oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä ja Suomen Asianajajaliittoa.

4 Ohjeen seuranta ja kehittäminen

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan Valtakunnansyyttäjänviraston virastopostiin (vksv@oikeus.fi).

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen

Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski

VKS:2015:1 (pdf, 0.09 Mt)

 
Julkaistu 1.2.2015