VKS:2006:4 Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

YLEINEN OHJE SYYTTÄJILLE
VKS:2006:4
Dnro 38/31/06
Annettu 13.12.2006
Säädösperusta YSL 3 § 2 mom.
Voimassa 1.1.2007 - toistaiseksi
Kumoaa VKS:1998:3

1 Asianomistajan syyteoikeuden järjestelyn tausta

Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistuksessa vuonna 1997 uudistettiin myös asianomistajan syyteoikeuden järjestely.

Ennen uudistusta voimassa ollut asianomistajan itsenäinen ja ensisijainen, virallisen syyttäjän kanssa rinnakkainen syyteoikeus perustui osaltaan ajatukseen, että rikosten tutkinta ja syytteeseenpano ei saa jäädä yksinomaan viranomaisten toimenpiteiden varaan. Syyttäjälaitoksen kehittyneisyyden vuoksi tällaista järjestelyä ei enää pidetty perusteltuna. Asianomistajan aseman arvioitiin tulevan riittävästi turvatuksi siten, että syyttäjälle on laissa säädetty velvollisuus nostaa syyte, kun sen tueksi on todennäköisiä syitä, ja että myös ne tilanteet, joissa syyttäjä voi jättää syytteen selvitetystä rikoksesta nostamatta, on laissa tarkoin säännelty.

Virallisella syyttäjällä on myös mm. esitutkinnan vuoksi paremmat mahdollisuudet asian selvittämiseen sekä syytteen nostamiseen ja ajamiseen kuin asianomistajalla. Tämän vuoksi oikeudenkäyntimenettelyn keskitys ja välittömyys ovat helpommin toteutettavissa silloin, kun syytettä ajaa virallisen syyttäjä. Lisäksi syyttäjän velvollisuus objektiivisuuteen turvaa rikosasioiden käsittelylle paremmat lähtökohdat kuin asianomistajan yksin nostama ja ajama syyte (ks. uudistuksen perusteluista HE 82/1995 vp s. 42 ss.).

Näistä syistä asianomistajan syyteoikeus muutettiin pääsääntöisesti toissijaiseksi. Asianomistajalla on itsenäinen ja ensisijainen, virallisen syyttäjän kanssa rinnakkainen syyteoikeus enää kahdessa tapauksessa:

1. Suomen perustuslain 118 §:n 3 momentin mukaan jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen lainvastaisesta toimenpiteestä tai laiminlyönnistä, on oikeus vaatia virkamiehelle rangaistusta ja esittää vahingonkorvausvaatimus. Tällä järjestelyllä on haluttu turvata kansalaisten mahdollisuus osallistua julkisen vallan käytön valvontaan.

2. ROL 1 luvun 14 §:n 2 momentin mukaan sillä, jota vastaan on tehty syyttämispyyntö tai jota on syytetty rikoksesta, on oikeus nostaa syyte väärästä ja todistamattomasta ilmiannosta.

Muissa tapauksissa asianomistajan syyteoikeus on toissijainen: Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen taikka syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään taikka lopetetaan (ROL 1:14,1).

2 Selvitys asianomistajan toissijaisesta syyteoikeudesta

Käyttäessään toissijaista syyteoikeuttaan asianomistajan on ROL 7:2.1:n 6 -kohdan (laissa 243/2006) mukaan liitettävä haastehakemukseensa selvitys siitä, että syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta taikka esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään tai lopetetaan. Jollei tällaista selvitystä esitetä, asianomistajan rangaistusvaatimus jätetään tutkimatta.

Tämän vuoksi asianomistajan on aina saatava syyttäjältä sellainen selvitys, jonka nojalla hän voi käyttää toissijaista syyteoikeuttaan, jos em. päätöksen asiassa on tehnyt syyttäjä.

a. Syyttämättäjättämispäätös tai muu syyteharkintaratkaisu

Tavallisesti selvityksen toissijaisesta syyteoikeudesta muodostaa syyttämättäjättämispäätös, joka ROL 1:9.1:n mukaisesti on toimitettava tiedoksi asianomistajalle niin hyvissä ajoin, että hänelle jää riittävästi aikaa oman syytteensä valmisteluun ja nostamiseen. Syyttämättäjättämispäätös oikeuttaa asianomistajan nostamaan syytteen siitä teosta, jota päätös koskee.

Asianomistaja voi ROL 7:23,2:n mukaisesti rajoittaa syytettään, ilmoittaa toisen lainkohdan tai uusia seikkoja oman syytteensä tueksi eli esittää sellaisen syytteen, joka kuuluu syyttämättäjättämispäätöksessä tarkoitetun teon oikeusvoimapiiriin. Sen sijaan ROL 7:23,1:n 1-kohdassa tarkoitettu syytteen laajentaminen toiseen samaa vastaajaa koskevaan tekoon edellyttää paitsi tuomioistuimen suostumusta, myös virallisen syyttäjän syyttämättäjättämispäätöstä tai päätöstä esitutkinnan rajoittamisesta kyseisen teon osalta, jollei teko kuulu asianomistajan ensisijaisen syyteoikeuden piiriin.

Käytännössä on mahdollista, että asianomistaja konstruoi tapahtumaketjusta muun rikollisen teon, kuin mitä syyttäjän syyttämättäjättämispäätös koskee. Jos asianomistaja tällaisessa tapauksessa haluaa itse nostaa syytteen, johon syyttäjän mielestä ei ole perusteita, syyttäjän tulee asianomistajan pyynnöstä tehdä myös siltä osin asian laadun mukaan joko syyttämättäjättämispäätös tai sellainen kirjallinen ilmoitus, josta selvästi ilmenee syyttäjän kannanotto asianomistajan epäilemään rikokseen.

Jos esim. kolarijutussa vastaaja haluaa nostaa syytteen syyttäjän asianomistajana pitämää toista osapuolta vastaan, selvitykseksi toissijaisesta syyteoikeudesta riittää normaalisti syyttäjän haastehakemus, josta syyttäjän syyteharkintaratkaisu ilmenee. Tarvittaessa vastaajaa on tarkemmin informoitava menettelystä asianomistajan syyteoikeuden käyttämiseksi.

b. Päätös esitutkinnan rajoittamisesta

Jos esitutkintaa on syyttäjän päätöksellä rajoitettu (ETL 4 §:n 3 ja 4 momentit), asianomistajalla on oltava käytettävissään ko. kirjallinen päätös. Siitä ilmoittamisesta säädetään ETL 47 §:ssä.

ETL 4 §:n 3 ja 4 momentin mukainen esitutkinnan rajoittamispäätös (ns. ETR-päätös) rinnastuu asianomistajan toissijaisen syyteoikeuden kannalta syyttämättäjättämispäätökseen (ROL 1:14,1). Vaikka asianomistaja ilmoittaisi nostavansa itse syytteen, esitutkintaa ei tarvitse toimittaa loppuun asti sen takia, että syyttäjä voisi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen. ROL 7 luvun säännökset asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelystä on laadittu ottaen huomioon mahdollisuus, että asia tulee tuomioistuimen käsiteltäväksi ilman toimitettua esitutkintaa (ks. esim. ROL 7:3 ja HE 82/1995 s. 96 - 97).

3 Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän ajamassa rikosasiassa

Virallisen syyttäjän ajamassa rikosasiassa asianomistajalla on oikeus yhtyä syyttäjän nostamaan syytteeseen ja vedota uuteen seikkaan syytteen tueksi (ROL 1:14,3). Asianomistajalla on myös ROL 5:17,2:n mukainen oikeus rajoittaa omaa syytettään tai ilmoittaa toinen lainkohta kuin syyttäjä ja esittää todistelua. Asianomistaja voi toisin sanoen tarkistaa syytettään virallisen syyttäjän ajamassa syytteessä tarkoitetun teon oikeusvoimapiirissä samalla tavalla kuin syyttäjäkin.

Sen sijaan ROL 5:17,1:ssä tarkoitettu syytteen laajentaminen toiseen samaa vastaajaa koskevaan tekoon edellyttää paitsi tuomioistuimen suostumusta, myös virallisen syyttäjän syyttämättäjättämispäätöstä kyseisen teon osalta, jollei teko kuulu asianomistajan ensisijaisen syyteoikeuden piiriin.

Jos tällainen tilanne ilmenee pääkäsittelyssä ja syyttäjän mielestä toista tekoa koskevaan syytteeseen ei ole perusteita, hän voi suullisesti ilmoittaa perustellun kantansa ja pyytää sen merkitsemistä käräjäoikeuden pöytäkirjaan. Tällöin asianomistaja voi toissijaisen syyteoikeutensa nojalla esittää rangaistusvaatimuksensa, jos tuomioistuin siihen suostuu. Jos tuomioistuin ei ota uutta syytettä samassa jutussa käsiteltäväksi, asianomistaja voi nostaa syytteen eri asiana haastehakemuksella, ja liittää selvitykseksi syyteoikeudestaan käräjäoikeuden päätöksen (ROL 11:13), josta syyttäjän kanta ilmenee.

4 Asianomistajan oikeus ottaa ajaakseen syyttäjän peruuttama syyte

Syyttäjä voi peruuttaa syytteensä, jos sen nostamisen jälkeen ilmenee seikkoja, joiden nojalla syytteen ajamiseen ei enää ole perusteita. Syytettä ei kuitenkaan voi peruuttaa enää sen jälkeen, kun asiassa on annettu ensimmäinen, normaalisti käräjäoikeuden, tuomio (ROL 1:12). Silloin syyttäjä voi vain peruuttaa muutoksenhakemuksensa, jolloin aiempi tuomio jää voimaan.

Asianomistajalla on ROL 1:15.1:n nojalla oikeus ottaa ajaakseen syyte, jonka virallinen syyttäjä on peruuttanut. Esitöiden valossa (HE 82/1995 s. 45) tämä oikeus koskee sekä ROL 1:12:n tarkoittamia tilanteita, joissa syytteen peruuttaminen nojautuu toimenpiteistä luopumiseen, että niitä tilanteita, joissa peruuttaminen nojautuu muihin, prosessuaalisen syyttämättä jättämisen perusteisiin (ei rikos, ei näyttöä, syyteoikeus vanhentunut, ei syyteoikeutta).

a. Toimenpiteistä luopumiseen nojautuva syytteen peruuttaminen

ROL 1:7:ään tai 1:8:aan taikka muuhun ns. seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä koskevaan säännökseen nojautuva syytteen peruuttaminen on rikoksen syyksilukeva ratkaisu, johon normaalisti liittyy ROL 1:10:n mukainen syyttämättä jätetyn oikeus saattaa syyllisyyskysymys tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kun syyllisyyskysymys on yksinkertaisempaa ratkaista siinä oikeudenkäynnissä, jossa syytteen peruuttaminen on tapahtunut, ROL 1:12,2:ssa on säädetty, että syyttäjä ei voi peruuttaa syytettään, jos vastaaja sitä vastustaa. Siinä tapauksessa syyttäjän on jatkettava syytteen ajamista.

Jos rikosasian vastaaja ei vastusta syytteen peruuttamista, asianomistaja voi ottaa syytteen ajaakseen ilmoittamalla siitä tuomioistuimelle 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai tiedon syytteen peruuttamisesta. Muussa tapauksessa hän menettää syyteoikeutensa ja asia jää sillensä. Näissä tilanteissa ei tule kysymykseen ROL 1:15,3:n mukainen syytteen hylkääminen vastaajan vaatimuksesta tuomiolla, koska se olisi ristiriidassa syyttäjän syyksilukevan ratkaisun kanssa, johon vastaaja on tyytynyt jättäessään vastustamatta syytteen peruuttamista.

b. Muihin syihin nojautuva syytteen peruuttaminen

Muihin syihin kuin toimenpiteistä luopumiseen nojautuvaa syytteen peruuttamista vastaaja ei voi vastustaa. Vastaajalla ei siis näissä tilanteissa ole oikeutta vaatia syytteen aineellista tutkimista, kuten edellä a -kohdassa. Sen sijaan vastaaja voi ROL 1:15,3:n nojalla vaatia syytteen hylkäämistä tuomiolla, jolloin hylkääminen perustuu vastaajan vaatimuksen lisäksi yksinomaan siihen, että syyttäjä on peruuttanut syytteensä.

Asianomistaja voi kuitenkin ottaa yllä mainitussa 30 päivän määräajassa syytteen ajaakseen, jolloin asian käsittelyä jatketaan noudattaen ROL 7 luvun säännöksiä. Jos asianomistaja ei ota syytettä ajaakseen, hän menettää syyteoikeutensa. Tällöin asia joko jää sillensä tai vastaajan vaatimuksesta hylätään tuomiolla edellä todetun mukaisesti.

c. Ilmoitukset asianomistajalle ja vastaajalle

Syytteen peruuttamiseen liittyvät tiedoksiannot asianomistajalle ja vastaajalle tekee tuomioistuin, joka näin voi myös kontrolloida määräajan kulumista ja tehdä sen jälkeen ratkaisunsa, jonka sisältö riippuu yllä esitetyn mukaisesti asianomistajan ja vastaajan suhtautumisesta.

Pääkäsittelyssä syyttäjä voi ilmoittaa syytteen peruuttamisesta ja sen perusteista suullisesti. Jos syyttäjä päättää peruuttaa syytteensä ennen pääkäsittelyä, tuomioistuimelle toimitettavaan ilmoitukseen tulee liittää kirjallinen syyttämättäjättämispäätös, jonka tuomioistuin voi liittää asianomistajalle ja vastaajalle toimitettavaan tiedoksiantoon. Näin asianomistaja saa tiedon myös peruutuksen syystä, mikä voi vaikuttaa hänen arviointiinsa siitä, ottaako hän syytteen ajaakseen.

5 Asianomistajan muutoksenhakuoikeus

Asianomistaja voi hakea muutosta asiassa annettuun ratkaisuun siitä riippumatta, onko hän käyttänyt asiassa puhevaltaa (ROL 1:14.3) ja vaikka syyttäjä olisi tyytynyt tuomioistuimen ratkaisuun. Asianomistaja voi myös ottaa ajaakseen muutoksenhakemuksen, jonka syyttäjä on peruuttanut (HE 82/1995 s. 44).

6 Asianomistajan syyttämispyynnön tai syytteen peruuttamisen vaikutukset

Jos asianomistaja peruuttaa syyttämispyyntönsä, hän ei voi esittää sitä enää myöhemmin. Jos asianomistaja peruuttaa syytteensä taikka luopuu syytteen nostamisesta tai ajamisesta, hän menettää syyteoikeutensa (ROL 1:16.1). Tällöin hän ei voi enää nostaa tai ajaa syytettä, yhtyä syyttäjän syytteeseen, ottaa ajaakseen syyttäjän peruuttamaa syytettä eikä hakea muutosta tuomioistuimen ratkaisuun.

Mainitut asianomistajan toimenpiteet eivät vaikuta syyttäjän syyteoikeuteen virallisen syytteen alaisissa rikoksissa. Sen sijaan asianomistajarikoksissa virallinen syyttäjäkään ei saa nostaa syytettä, jos asianomistaja on peruuttanut syyttämispyyntönsä ennen kuin syyttäjä on nostanut syytteen ja jos peruutus on koskenut kaikkia rikokseen osallisia (ROL 1:16.2). Syyte on nostettu, kun haastehakemus on saapunut tuomioistuimen kansliaan tai, jos syyttäjä antaa haasteen itse, kun haaste on annettu tiedoksi vastaajalle.

7 Asianomistajan yksin ajama rikosasia syyttäjän kannalta

Rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaan virallinen syyttäjä oli velvollinen valvomaan julkista kannevaltaa asianomistajan itse nostamassa syyteasiassa, jos kysymys oli virallisen syytteen alaisesta rikoksesta. Säännöksen tultua ROL:n säätämisen yhteydessä kumotuksi virallisella syyttäjällä ei enää ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osallistua asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelyyn. Toisaalta syyttäjällä on yleisen syyteoikeutensa nojalla oikeus osallistua sellaiseen prosessiin.

Asianomistaja ajaa syytettä toissijaisen syyteoikeuden nojalla

Mainitun RVA:n säännöksen kumoamista perusteltiin sillä, että asianomistajan syyteoikeus muutettiin uudistuksessa toissijaiseksi. Tämän mukaisesti niissä tapauksissa, joissa on kysymys asianomistajan toissijaisen syyteoikeuden käyttämisestä eli joissa syyttäjä jo on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen tai muun toissijaisen syyteoikeuden avaavan ratkaisun, syyttäjän ei normaalisti tarvitse osallistua asianomistajan nostaman syytteen käsittelyyn. Sama pääsääntö koskee tapauksia, joissa asianomistaja ottaa ajaakseen syyttäjän peruuttaman syytteen.

Jos julkisen kannevallan valvominen on yleisen edun, jutun laadun, ehkä odotettavissa olevan uuden selvityksen tai muun sellaisen syyn takia poikkeuksellisesti tarpeen, oikeudenkäyntiin osallistuu syyttämättäjättämispäätöksen (tms.) tehnyt syyttäjä, jolla ns. preventioperiaatteen mukaisesti on yksin oikeus toimia asiassa syyttäjänä, jollei ylempi syyttäjä määrää asiaan toista syyttäjää. Pelkästään aiemman ratkaisunsa takia alkuperäinen syyttäjä ei tule esteelliseksi (ks. HE 131/1996 s. 42).

Jos oikeudenkäynnissä tulee esille uutta selvitystä, jonka nojalla syyttäjän aiempi ratkaisu on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin, syyttäjä voi yhtyä asianomistajan esittämään syytteeseen tai ROL 5:17:n osoittamissa rajoissa esittää muunlaisen syytteen. Mikäli syyttäjän aiempi ratkaisu on perustunut näytön puuttumiseen, asia tulee ROL 1:11:n kannalta "uuteen valoon", jos uuden selvityksen perusteella syytekynnys ylittyy. Mikäli aiempi ratkaisu on ollut ns. seuraamusluonteinen, uuden selvityksen täytyy tuoda toimenpiteistä luopumisen perusteet uuteen valoon (ks. tarkemmin HE 82/1995 s. 40-41).

Asianomistaja ajaa syytettä ensisijaisen syyteoikeuden nojalla

Syyttäjän kuulemisesta näissä tilanteissa ja tilanteissa, joissa asianomistajan syyteoikeus perustuu esitutkintaviranomaisen tekemään päätökseen, säädetään nykyisin ROL 7:24:ssä (laissa 243/2006). Sen mukaan tuomioistuimen on ennen kanteen ratkaisemista tuomiolla varattava syyttäjälle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jollei kuuleminen ole asian laadun vuoksi selvästi tarpeetonta.

Syyttäjän kuulemiseksi on tuomioistuimen näkökulmasta riittävää, että syyttäjä saa tiedon asiasta ja käsittelystä.

Syyttäjän on puolestaan näissä tilanteissa aina erikseen perehdyttävä asiaan ja arvioitava se, mihin toimenpiteisiin tuomioistuimelta tullut ilmoitus antaa aihetta. Tässä arvioinnissa on otettava erityisesti huomioon tuomioistuimen lopullisen ratkaisun negatiivinen oikeusvoimavaikutus, jolloin syyttäjä - ja samalla yhteiskunta - menettää mahdollisuuden ottaa kantaa asianomistajan syytteen kohteena olevaan menettelyyn. Näin voi syntyä rikosvastuun toteuttamisen kannalta epätyydyttävä lopputulos. Mikäli asia antaa siihen aihetta, syyttäjän on käytettävä varattu tilaisuus ja tarvittaessa silloin myös vedottava sellaisiin oikeustosiseikkoihin, jotka tuomioistuimen olisi syytä myös ottaa asiaa harkitessaan huomioon (ks. HE 271/2004, s. 55 ja apulaisoikeuskanslerin päätös 10.6.2003, dnro 645/1/02). Mikäli syyttäjän kannanotto edellyttää esitutkintaa, hän voi määrätä sen toimitettavaksi.

VKS:2006:4 (pdf, 0.04 Mt)

 
Julkaistu 24.9.2013