VKS:2013:3 Pitkään syyteharkinnassa olleiden asioiden seuranta ja ratkaiseminen

YLEINEN OHJE
VKS:2013:3
Dnro 22/31/13
Voimassa: 1.5.2013 - toistaiseksi
Kumoaa: Ohje 024/32/09

Pitkään syyteharkinnassa olleiden asioiden seuranta ja ratkaiseminen

Suomalaisen rikosoikeudenhoidon merkittävimpänä oikeusturvaongelmana voidaan pitää yksittäisten asioiden käsittelyn kohtuutonta viivästymistä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useassa tuomiossa velvoittanut Suomen valtion suorittamaan vahingonkorvauksia ylipitkistä käsittelyajoista.

Rikosasioiden käsittelyketjussa syyttäjällä on osaltaan vastuu viivästysten torjumisesta. Merkittävimmät keinot siihen ovat tehokas esitutkintayhteistyö ja pitkään tutkinnassa olleiden asioiden priorisointi syyteharkinnassa (ks. VKS:2013:1 Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä). Syyttäjä voi myös pyrkiä varmistamaan tuomioistuinkäsittelyn joutuisan esilletulon näissä tilanteissa.

Viraston päällikköinä johtavat kihlakunnansyyttäjät vastaavat syyteharkinnassa avoinna olevien asioiden seurannan järjestämisestä ja sen riittävästä dokumentoinnista virastossaan. Päällikön tehtävänä on myös varmistaa se, että virastossa ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin vanhimpien avoimien asioiden ratkaisemiseksi ilman lisäviivettä. Valtakunnansyyttäjänvirastossa ratkaistavissa syyte- ja kanteluasioista näistä tehtävistä vastaa apulaisvaltakunnansyyttäjä.

Syyttäjän toiminnassa tavoitteena on, että yksikään asia ei saa viipyä syyteharkinnassa yli vuoden. Tästä seuraa myös velvoite seurata ja edistää lisätutkinnassa tai muussa keskeytyksessä olevan asian tutkinnan edistymistä.

Seurannassa tulee syyteharkinta-ajan ohella kiinnittää huomiota siihen, milloin asian esitutkinta on aloitettu eli mikä on asian käsittelyyn kulunut kokonaiskäsittelyaika. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan käsittelyaika alkaa esitutkinnan aloittamisesta ja päättyy lopulliseen tuomioon.

Seurannan tekniseksi tueksi syyttäjätilastoihin on laadittu valmisraportteja. Niiden avulla on mahdollista seurata sekä syyttäjänviraston että yksittäisen syyttäjän juttuvarastoa ja sen ikärakennetta.

Syyttäjänvirastot selvittävät yli 18 kk syyteharkinnassa olleiden asioiden viipymisten syyt ja tavoitteellisen ratkaisuajankohdan vuosittain viraston toimintakertomukseen laadittavassa liitteessä ja viraston tulosneuvottelussa. Aika lasketaan toimintakertomuksen päiväyksestä ja tulosneuvottelun päivämäärästä. Selvityksessä on myös arvioitava, voidaanko viivästyneessä asiassa ryhtyä sellaiseen vaihtoehtoiseen toimenpiteiseen, joka mahdollistaa syyteharkintapäätöksen tekemisen ilman enempää viivästystä.

Ilman hyväksyttävää syytä pitkään syyteharkinnassa viipyvät avoimet asiat tulevat myös arvioitaviksi syyttäjän ja hänen esimiehensä henkilökohtaisen työsuorituksen pisteytyksessä.

Tämä ohje koskee soveltuvin osin myös syyttäjänvirastojen tutkinnanjohtajuusasioiden käsittelyä.

Tämän ohjeen vaikutukset ja toimivuus näkyvät parhaiten käytännön työssä. Ohjeen edelleen kehittämiseksi pyydän ohjeen käyttäjiä lähettämään palaute- ja kehittämisehdotuksiaan Valtakunnansyyttäjänviraston virastopostiin vksv(at)oikeus.fi.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen

Valtionsyyttäjä Mika Illman

Tiedoksi

Oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto
Oikeuskanslerinvirasto
Eduskunnan oikeusasiamies

VKS:2013:3 (pdf, 0.08 Mt)
 
Julkaistu 30.1.2014